Elizabeth Gaskell: North and South

Elizabeth Gaskell on 1800-luvulla elänyt englantilainen kirjailija. Hän kirjoitti useita jatkokertomuksia Charles Dickensin Household Words -lehteen, jota varten myös North and South on alun perin kirjoitettu. Häneltä ilmestyi myös useita romaaneja, joista suomeksi on julkaistu vain muutama. Yllätyksekseni myöskään North and Southia ei ole julkaistu suomeksi. Se pistää miettimään, kuinka paljon muitakin merkittäviä ”vanhoja aarteita” englantilaisesta 1800-luvun kirjallisuudesta löytyykään suomentamattomina. Gaskell tuli tunnetuksi myös ystävänsä Charlotte Brontën elämäkerran kirjoittajana.

Englantilaiset pukudraama-sarjat ovat minulle sitä, mitä englannin kielessä kuvataan termillä ”guilty pleasure”. (Mietin pitkään, voisiko tuota termiä kääntää jotenkin ymmärrettävästi suomeksi, mutta en tähän hätään keksinyt varsinaista merkitystä tavoittavaa ilmausta. Ehdotuksia otetaan vastaan!) BBC:n North and South -sarja on näistä ihan ehdottomia suosikkejani. Akateemisen kirjakaupan alessa sitten törmäsin kirjaan, johon tuo sarja perustuu, ja omaan hyllyynhän se sitten lähti. Nyt kirjankin lukeneena on pakko hieman kehua tuota BBC:n tuottamaa ja Sandy Welchin kirjoittamaa minisarja-adaptaatiota kyseisestä romaanista. Welch on mielestäni hienosti kirjoittanut dialogiin näkyviin päähenkilöiden ristiriitaiset tunteet, jotka kirjassa tulevat paremmin esiin heidän ajatuksissaan. Pidin myös siitä, kuinka sarjassa painotetaan teollisuuskaupungin luokkataisteluun liittyviä teemoja, jotka kirjassa jäävät jonkin verran henkilöhahmojen yksilöllisen kehityksen varjoon. Pidän sekä romaanin että sen adaptaation ansiona sitä, että vaikka olin nähnyt sarjan aika hiljattain, romaani tarjosi rikkaan lukukokemuksen poiketen paitsi tietenkin kertovan luonteensa ansiosta, myös painotuksiltaan ja joiltain juonikuvioiltaan, tv-sarjaversiosta.

North and South on kuin Ylpeys ja ennakkoluulo yhteiskunnallisilla teemoilla höystettynä. Jane Austeniin verrattuna Gaskellin kerronta on kuitenkin hieman tosikkomaista. Hän ei käsittele hahmojaan austenmaisella hilpeydellä ja ironialla vaan haudanvakavalla otteella. North and South onkin Ylpeyttä ja ennakkoluuloa reilusti synkempi ja rosoisempi. Romaani sijoittuu Englannin pohjoiseen teollisuuskaupunkiin Miltoniin, johon päähenkilö Margaret Hale muuttaa vanhempineen maaseudun leppoisan elämän kaunistamasta, etelässä sijaitsevasta Helstonista. Toisena päähenkilönä on Miltonissa asuva John Thornton -niminen puuvillatehtaan omistaja. Pääasiassa Margaret Hale ja Thornton suhtautuvat vihamielisen ennakkoluuloisesti toisiinsa. Keskeisenä kiistan aiheena ovat heidän eriävät mielipiteensä siitä, kuinka puuvillatehtaan köyhiä työntekijöitä olisi kohdeltava. Toisaalta vahvoina ja ylpeinä luonteina he joutuvat kumpikin tahoillaan kamppailemaan ristiriitaiseksi osoittautuvien tunteidensa kanssa.

North and Southin mielenkiintoinen yhteiskunnallinen aspekti syntyy sen tavasta kuvata eri yhteiskuntaluokkia ja niiden murtuilemisen oireita 1800-luvun teollistuneessa Englannissa. Vaikka yhteiskunnalliset käsittelyt ovat vain yksi osa romaania, huomasin lukevani ja tulkitsevani teosta ja sen hahmojen käyttäytymistä juuri tuosta luokkanäkökulmasta käsin. Margaret Hale on pastorin tytär ja edustaa vanhaan luokkajakoon takertuvaa köyhtyvää keskiluokkaa eteläisessä Englannissa. John Thornton on puolestaan hyvin rikas työväenluokan edustaja, joka on uuden kasvavan teollisuuden voimin kiivennyt korkeampaan yhteiskunnalliseen asemaansa. Margaret Halen silmin romaanissa kuvataan, kuinka pohjoisessa yhteiskuntaluokat ja niiden väliset suhteet ovat hyvin toisenlaiset kuin etelässä. Margaret tutustuu paikallisiin tehdastyöläisiin ja yllättyy, kun nämä eivät halua ottaa vastaan hänen hyväntekeväisyyttään. Miltonin tehdastyöläiset ovat itsenäisiä, ylpeitä ja tietämättömiä asianmukaisista käytöstavoista suhteessa ylempään luokkaan. He hahmottavat voimakkaammin luokkaerojen keinotekoisuuden ja kyseenalaistavat vaurauden epätasa-arvoisen jakautumisen.

Yksi romaanin keskeisimpiä tapahtumia on puuvillatehtaiden työntekijöiden aloittama lakko. Lakkoilemalla Miltonin tehdastyöläiset rikkovat ylemmän ja alemman luokan kyseenalaistamatonta ylhäältä alas suuntautuvaa hallintasuhdetta. He tiedostavat oman tärkeytensä tehtaan toiminnan kannalta ja vastustavat tehtaanjohtajien vallankäyttöä. Margaret ystävystyy romaanissa Nicolas Higgins -nimisen työläisen kanssa, joka julistaa lakkoilun kautta omaa itsenäisyyttään ja riippumattomuuttaan:

”I know nought of your ways down South. I have heard they’re pack of spiritless, down-trodden men; welly clemmed to death; too much dazed wi’ clemming to know when they’re put upon. Now it’s not so here. We known when we’re put upon; and we’en too much blood in us to stand in. We just take our hands fro’ our looms, and say ‘Yo’ may clem us, but yo’ll not put upon us, my masters!’ and be danged to ‘em, they shan’t this time!” (clem (puh.) = nähdä nälkää; put upon = käytää jkta hyväkseen)

Lakko edustaa North and Southissa yhteiskuntaluokkien välisen ristiriidan kärjistymistä. Kumpikin osapuoli on täysin kykenemätön ymmärtämään toisen tilannetta ja motiiveja. Oman tulkintani mukaan Margaretista tulee eräänlainen välittäjätaho eri luokkien välillä. Hän hyväksyy niin tehdastyöläisten kuin tehtaanomistajienkin näkökulmat ja peräänkuuluttaa heidän keskinäistä vuorovaikutusta erityisesti Thorntonin ja Higginsin kautta. Samalla Margaretista tulee etelän ja pohjoisen elämäntavan hybridi. Pohjoisessa hän kauhistelee elämän raakuutta ja kuoleman läsnäoloa, etelässä hän vieroksuu oman luokkansa sovinnaisuutta ja tapaa sulkea silmät köyhyydeltä.

Vaikka Gaskellin romaani käsittelee perinteisten luokka-asetelmien murtumista, varsinainen luokkajako säilyy romaanissa koskemattomana. Margaret kuvataan suhteessa työläisiin ja jopa Thorntoniin lähes enkelimäisen ylevänä hahmona niin kuin hänen korkea asemansa perustuisi luontaiseen ja synnynnäiseen ylemmyyteen. Thorntonin kuvauksessa puolestaan viitataan poikkeukselliseen käytännölliseen älyyn, sinnikkyyteen ja mielen lujuuteen, jotka selittävät hänen nousuaan köyhyydestään rikkauksiin. Tästäkin huolimatta pidin romaanin tavasta kietoa perinteiseen ylpeys ja ennakkoluulo -asetelmaan myös alemman työväenluokan elämän kuvausta. Gaskell käsittelee työväenluokkaa myös hyvin uskottavalla ja ennakkoluulottomalla tavalla hyödyntämällä kerronnassaan esimerkiksi ajan tehdastyöläisten murteellista puhetta.

-

Elizabeth Gaskell: North and South (Penguin Books, 2003)

Ilmestynyt ensimmäisen kerran jatkokertomuksena Household Words –lehdessä 1854-1855.

Sivumäärä: 424