Brittiläisen kirjailijan Susan
Sellersin Vanessa & Viriginia on
fiktiivinen romaani Virginia Woolfista ja hänen sisarestaan Vanessa Bellistä. Teos on
Vanessan kirje itsemurhan tehneelle sisarelleen. Se koostuu lyhyistä muiston
palasista, joissa korostuu taidemaalari Vanessan tapa hahmottaa maailmaa ja
ihmisiä visuaalisina kuvina. Vanessan muistoissa jokaiseen hetkeen kiteytyy
tietty tunnetila ja merkitys kuin maalauksissa.
Näen sinun seisovan joen penkalla ja etsiskelevän katseellasi kiviä,
joilla täyttää taskusi. Tunnen halvaannuttavan kylmyyden, kun astelet jokeen,
märkien vaatteittesi painon kun pakotat itseäsi eteenpäin. Vesi on suussani,
keuhkoissani, kun joki vetää meidät pinnan alle. Tällä kertaa en voi paeta.
Pimeys on nielaissut koko kuvan. Minulla ei ole tahtoa päihittää sitä.
Vanessa & Virginia on psykologinen romaani, joka pureutuu
syvälle Vanessan ja Virginian sisarussuhteen ytimiin. Vanessa ja Virginia ovat
uskomattoman läheiset niin henkisesti kuin fyysisestikin. He elävät symbioottisessa
suhteessa, jossa toisen toiminta aiheuttaa välittömästi reaktion myös toisessa.
Sisarusten suhde on myös ambivalentti hurjan rakkauden sekä raastavan kateuden
ja vihan kietoutuma. He ovat niin lähellä toisiaan, että vastakkaiset tunteet
eivät enää erotu toisistaan. Romaani onkin ennen kaikkea Vanessan puhetta
Virginialle. Se on tunnustuskertomus, jossa Vanessa purkaa sisarussuhteensa
jännitteet palasiksi ja kertaa kaiken sen, mitä he eivät pystyneet sanomaan
toisilleen ääneen. Vanessa ja Virginia ei
kuitenkaan kerro Virginian elämästä. Pikemminkin se on tarina Vanessan
elämästä, joka peilautuu Virginian elämän kautta. Virginialle kohdistetut sanat
antavat vaikutelman, että missä tahansa Vanessa on tai mitä tahansa hän
tekeekin, Virginia on läsnä. Sisaret ovat toisilleen kuin toinen minuus.
Romaani on myös mielenkiintoinen
kuvaus Bloomsbury-ryhmässä
vallinneesta ainutlaatuisesta ystävyydestä. Hahmojen moderni elämäntapa ja
vapautuminen yhteisön normeista tuntuu vielä nykyaikanakin todella rohkealta.
Sukulaissuhteiden, sukupuolen ja seksuaalisuuden määritelmät väistyvät
yksinkertaisen ja puhtaan kiintymyksen tieltä. Ystävyys ja rakkaus ovat
häilyviä ja yksiavioisuus julma ja keinotekoinen rakennelma.
Sellersin romaanissa on kaunista
ja kuulasta surumielisyyttä, joka sopii hyvin syysiltojen lukuhetkiin. Vanessan
ja Virginian elämänkatsomuksessa on jotain kylmää toteavuutta, joka ei säästele
tunnetilojen yksityiskohtaisuudessa, mutta kohtaa elämään sisältyvän epätoivon
uskomattomalla järkähtämättömyydellä. Rakkautta, hulluutta ja surua ei pysty
pilkkomaan tai erittelemään vaan niissä on ykseyden tuomaa kauneutta ja
puhtautta. Ne eivät ole määritteitä vaan totuuksia, ihmisen fyysisiä ja luonnollisia
olemisen tapoja.
Kasvosi puhkeavat ovelaan hymyyn.
”Joskus minusta tuntuu kuin näkisimme maailman saman silmäparin läpi –
mutta me vain käytämme eri silmälaseja.”
-
Susan Sellers: Vanessa &
Virginia (Into, 2013)
Alkuteos: Vanessa and Virginia
Ilmestynyt ensimmäisen kerran:
2008
Suomentaja: Soili Takkala
Sivumäärä: 244
Minäkin luin kirjaa ennen kaikkea kertomuksena Vanessan elämästä, jossa Virginia oli peili, johon Vanessa itseään peilasi. Se, että monissa arvioissa korostuu Virginian osuus, johtuu varmasti siitä, että Virginia on tunnetumpi ja monelle myös paljon läheisempi.
VastaaPoistaKiinnostavaa kirjassa oli myös tuo Bloomsbury-ryhmän läsnäolo ja se, miten täysin irrallaan se oli oman aikansa yhteiskunnan normeista ja arvoista ja loi omien näkemystensä mukaista estetiikkaa.
Minäkin itse asiassa tartuin kirjaan alun perin kiinnostuksesta Virginia Woolfiin, mutta päädyinkin kiinnostumaan enemmän Vanessasta.
PoistaBloomsbury-ryhmä yllätti minut tässä kirjassa. Heistä tuli hieman mieleen Simone de Beauvoirin Mandariinit, vaikka sijoittuvatkin eri aikaan. Molemmissa ystäväpiireissä on kuitenkin saman tyyppistä vapaamielistä intellektuellismia.