JP Ahonen: Villimpi pohjola: Pelinavaus

JP Ahonen on tamperelainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Hänen piirtämänsä kulttisarja Villimpi Pohjola kertoo yliopistossa opiskelevasta kaveripiiristä, joka kuluttaa aikaansa baareissa ja opiskelija-asunnoissa vältellen varsinaisten opintojen tekemistä. Sarjaa on julkaistu vuodesta 2003 lähtien Aamulehden sunnuntailiitteessä ja sen kolmas kokoelma Kypsyyskoe oli vuoden 2011 Sarjakuva-Finlandia -ehdokkaana. Myös JP Ahosen toinen sarja, Journalisti-lehdessä vuodesta 2009 ilmestynyt Puskaradio, oli niinikään ehdokkaana Sarjakuva-Finlandian saajaksi tänä vuonna. Villimmän Pohjolan kaksi ensimmäistä osaa ilmestyivät omakustanteina vuosina 2007 ja 2009 ja niiden painokset myytiin jo aikaa sitten loppuun. Pelinavaus on nämä kaksi osaa yksiin kansiin koottuna sekä lisäksi jonkin verran myös ennen julkaisematonta materiaalia.

JP Ahosesta on mainittava, että hän on faneilleen äärimmäisen hyvin omistautunut sarjakuvataiteilija. Tämän vuoden Tampere kuplii -sarjakuvafestivaaleilla hän istui kahtena päivänä signeeraamassa juuri ilmestyneitä Pelinavaus -teoksia ja pitkistä jonoista huolimatta taiteili jokaiselle halukkaalle näyttävän piirroksen teoksen kansilehdelle. Mieheni sai omaan kappaleeseensa toiveidensa mukaan upean jättiläisrobotin. 

Pelinavauksen sarjakuvat koostuvat sivun kokoisista värillisistä stripeistä. Piirrostyyli on todella hienoa ja huoliteltua. Kuvissa on paljon hauskoja yksityiskohtia ja jälki on tyylikkään näköistä. Ainoa miinuspuoli on se, että sarjassa esiintyy kymmenen eri henkilöhahmoa, joita on välillä hieman hankala erottaa tosistaan. Hahmot on kyllä esitelty sisäkannessa, joten ne voi siitä aika ajoin tarkistaa, mutta ainakin itselläni meni hetki, ennen kuin pääsin kärryille kuka oli kukakin.

Suurin osa kokoelman stripeistä kuvaavat toisistaan irrallisia hetkiä ja tarinoita henkilöhahmojen elämästä, mutta osa tarinalinjoista kestää useamman stripin ajan. Näitä pidempiä tarinalinjoja pidin hieman yksitoikkoisina, kun taas monet yksittäiset stripit olivat oivaltavalla tavalla todella hauskoja. Mieltymykseni Villimpään Pohjolaan saattaa liittyä olennaisella tavalla se, että sijoitun lähes täydellisesti sen kohderyhmään. Hahmojen yliopistoarki, gradustressi ja tietynlainen akateeminen itseironia ja kyynisyys tarjoavat hyvin vahvoja samaistumiskohteita. Teos käsittelee hyväntahtoisella huumorilla myös nykyopiskelijan kokemia paineita aikuistumiseen ja niin sanottujen ”oikeiden asioiden” tekemiseen kuten työntekoon ja lastenhankintaan. Toki teos käsittelee myös hyvin yleisiä kaveripiiri-aiheita kuten parisuhde ja sinkkuus.

Pelinavauksessa viitataan myös moniin populaarikulttuurin ilmiöihin kuten televisiosarjaformaatteihin, elokuviin ja videopeleihin. Suurin osa tällaisista parodioista toimii Villimmän Pohjolan opiskelijaelämäkontekstissa hyvin, mutta osa on myös hieman liian päälleliimattuja. Hienoja hetkiä Pelinavauksessa ovat tilanteet, joissa sarjan hyvin arkirealistinen kerronta saakin hieman omituisia ja absurdejakin käänteitä. Esimerkiksi muutaman stripin ajaksi sarjakuvahahmot korjautuvat ”kesälomittajilla” Rouva Virtasella, Jeesuksella, mustakaavulla ja kesy-kyyhkyllä.

Pelinavauksen myötä Villimpi Pohjola pääsi ehdottomasti suosikkisarjakuvieni joukkoon. Sen muutamat heikot hetket antaa helposti anteeksi, kun vastapainona on nokkelaa, samaistuttavaa ja kaiken lisäksi tyylikkäästi piirrettyä sarjakuvaa.  

-

JP Ahonen: Villimpi Pohjola: Pelinavaus (Arktinen Banaani, 2013)

Sivumäärä: 160