Viikonloppuna teimme mieheni
kanssa jokakesäisen pyhiinvaelluksemme Sastamalaan vanhan kirjallisuuden
päiville. Yleisölle ilmainen tapahtuma järjestettiin perjantaina ja lauantaina
tutussa paikassa Sylvään koululla. Ohjelmassa oli muun muassa
keskustelutilaisuuksia ja kirjahuutokauppaa. Sastamalasta tulee kesäkuun
viimeisenä viikonloppuna oikea bibliofiilin Mekka, sillä koulu ja sen eteen
pihalle pystytetty valtava teltta ovat täynnä Suomen eri kolkista Sastamalaan
saapuneiden antikvariaattien pöytiä. Kirjojen paljous on jo ilo itsessään ja pöytiä
koluamalla saattaa löytää vaikka mitä hauskoja ja mielenkiintoisia julkaisuja,
joita aikoinaan tai muinoin on tehty.
Miehelleni ja minulle Sastamalan
vanhan kirjallisuuden päivistä on kehkeytynyt myös hillitön kirjojen ostopäivä.
Toissa vuonna meidän oli käytävä ostamassa etukäteen uusi kirjahylly, että
Sastamalan ostoksille olisi tilaa. Budjettiakin olin tänä vuonna säästellyt
parisen kuukautta. Hinnat eivät Sastamalassa pääasiallisesti ole erityisen
matalat. Jotkut antikvariaatit saattavat jopa päinvastoin nostaa hintojaan
Sastamalaa varten, koska siellä kirjoja luultavasti menee kohtuullisen
vilkkaasti. Joitain edullisia pöytiäkin saattaa kuitenkin löytyä, kun jaksaa
etsiä. Pääasiallisesti ainakin allekirjoittaneella ostohimon syynä on kuitenkin
se, että antikvariaatit ovat ottaneet Sastamalaan mukaan kokoelmiensa
kiinnostavimmat kappaleet, jotka ovat sitten pöydistä helpommin löydettävissä
kuin kokonaista liikettä kolutessa. Tänä vuonna tajusimme myös pyörähtää hieman
pidemmällä Sastamalan keskustassa ja äkkäsimme, että vanhan kirjallisuuden
päivät olivat houkutelleet myös torille kirjojen kaupittelijoita, joilla hinnat
olivat keskimäärin itse tapahtumaa matalammat. Eli toriltakin voi päivien
aikaan tehdä löytöjä.

Kuvissa näkyvään valtaviin
kirjakasoihin lukeutuu myös mieheni ostokset, joista itseäni houkuttelevat
ainakin William Faulknerin Ääni ja vimma (pakollinen
klassikko), Don DeLillon Alamaailma (vastalöydetystä
DeLillo -ihastuksestani voi lukea täältä),
John Steinbeckin Vihan hedelmät (sekin
pakollinen klassikko) ja Anthony Burgessin Kellopeliappelsiini
(pakollinen kulttiklassikko). Mieheni kunnioitti myös uutta
sarjakuvaihastustani ostamalla hyllyymme Anni Nykäsen ihanan Mummon.
Oijoi, mitä ostoksia. Sota ja rauha on itsellänikin ollut jo pitkään hakusessa, DeLillon Alamaailma taas nököttää hyllyssä englanniksi. Aika suuri hämäys ei ollut suosikkikirjojani, mutta sai jäädä kuitenkin hyllyyn. Kellopeliappelsiinin olen lukenut kahteen kertaan (upea kirja) ja Arosuden kerran.
VastaaPoistaNäille päiville voisin minäkin ensi vuonna vaeltaa. :)
En malttaisi odottaa, että pääsisin näihin uusiin ostoksiin käsiksi, mutta kirjaston lainauksista alkaa olla maksimimäärä uusintoja, joten täytyy malttaa vielä hetki.
PoistaKannattaa vaeltaa, mutta kannattaa myös varoa, sillä siellä pääsee aika hyvin rahoistaan. :)