Auli Leskinen: Petojen aika

Auli Leskinen: Petojen aika (WSOY 2013)
Sivumäärä: 331
-

Auli Leskisen esikoisteos Petojen aika kertoo Augusto Pinochetin sotilasvallankaappauksesta Chilessä vuonna 1973 sekä sen jälkeisestä ajasta sotilasdiktatuurin hallitsemassa maassa. Tapahtumien keskiössä on nuori tyttö, Cristina Rojas, jonka perhe on syrjäytetyn vasemmistohallitsija Salvador Allenden tukijoita. Vallankaappauksen myötä Rojasin perheenjäsenistä tulee peloteltuja ja vainottuja. Cristinan veli pakenee maasta ja pian myös isä katoaa. Jäljelle jäävät ainoastaan pikkuveli ja äiti, joka alistuu mihin vain saadakseen olla turvassa.

Petojen aika oli ehdolla vuonna 2013 Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saajaksi. Se on realistiseen tyyliin kirjoitettu historiallinen romaani julkisen hallinnon brutaalista vallankäytöstä, yksilönvapaudesta, menetyksestä, pelosta ja rohkeudesta. Romaani kuvaa vainoharhaisen hallinnon luomaa yhteiskunnallista ilmapiiriä. Ihmisten identiteetit rakennetaan valtiovallan toimesta uudelleen sen mukaan, miten heidän on lupa ajatella ja elää. Väärin ajattelevat eliminoidaan. Se tarkoittaa kirjaimellisesti henkilön poistamista, ei pelkästään kuolemaa, vaan kaikkien hänen olemassaolostaan kertoneiden todisteiden totaalista hävittämistä. Tuhannet ihmiset katoavat kuin tyhjään ilmaan. He jäävät kummittelemaan vain niiden mieliin, jotka heidät vielä muistavat, vaikka eivät saisi muistaa.

Cristinalle ja muille vainotuille muistamisesta kehkeytyy kuitenkin ainoa selviytymiskeino ja tapa taistella pahuutta vastaan. Petojen aika kuvaa, kuinka vastarinta on elämistä kärsimyksen, menetyksen ja trauman keskellä, sillä tärkeintä on muistaa ja todistaa. On muistettava ne, jotka menetettiin ja haluttiin pyyhkiä pois. On muistettava kidutukset, kärsimykset ja pahantekijöiden kasvot, oma kipu ja häpeä. On oltava todistajana ympäröivälle kuolemalle ja kärsimykselle sitä päivää varten, kun kaikki asetetaan oikeuden eteen. Ainakaan ei saa unohtaa tai kääntää katsettaan pois. On nähtävä silloinkin, kun muut eivät näe, kun muut häpeävät tai eivät halua katsoa. Petojen aika kiinnittyy voimallisesti todellisuuteen, sillä yksi sen hahmoista on oikeastikin elänyt Michel Nash. Romaanissa hän on Cristinan nuoruudenrakkaus ja suorittamassa asepalvelusta sotilasvallankaappauksen aikaan Pisaguassa. Vallankaappauksen jälkeen Michel katoaa olemattomiin. Petojen ajassa hänen äänensä edustaa armottoman vallankäyttökoneiston uhreja, heidän viimeisiä ajatuksiaan toivosta ja epätoivosta. Romaani asettuu myös itsessään niiden kärsimyksestä ja menetyksestä kertovien tarinoiden jatkoksi, joiden tavoitteena on todistaa ja muistaa, jotta ei koskaan enää.

Jokaisella laukauksella Rubí heilahti. Hänen kehonsa nytkähti kuin hän olisi hypännyt asfaltilla. Mies ampui hänet kadulle. Ihmiset kiljuivat ja pyysivät että kuski jatkaisi matkaa. 

   Ajattelin Rubín äitiä. Miten selitän tämän? En koskaan palaisi siihen hetkeen, jossa paniikki sitoi minut tiukasti paikalleni, mutta ajatus oli kirkas ja kylmäverinen. Tiesin mitä minun piti tehdä. Minun piti muistaa. Muistaa! Painoin mieleeni nimen. Ampujan nimi oli Martín Grau.

Petojen aika on armottoman tarkka ja asiantuntevasti kirjoitettu kertomus Chilen lähihistoriasta ja yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Vaikka romaanin takana on hieman yllättäenkin suomalainen kirjailija, asiantuntijuutta ei Leskiseltä näytä ainakaan puuttuvan. Hän on Latinalaisen Amerikan kirjallisuuden tohtori ja työskennellyt vuosikymmenen ajan toimittajana Chilessä. Hänen haastattelemiensa ihmisten joukkoon lukeutuvat muun muassa Augusto Pinochetin lapset. Historiallisena kertomuksena Petojen aika on hieno ja merkittävä kirja, mutta kaunokirjallisena teoksena ja traumafiktiona se jää melko tavanomaiseksi. Sen suurimmaksi heikkoukseksi kehkeytyy kerronnan takertuminen realistiseen ja todistavaan sävyyn, joka ehkä onnistuu näyttämään tapahtumien historiallisen totuuden mutta epäonnistuu tavoittamaan niihin sisältyvän traumaattisen kokemuksen todellisen ja kaikkinaisen absurdiuden.

Bando militar número dos.

Sotilaskäsky numero kaksi:

Nuorten on luotettava maan johtajaan ja asevoimiin. He turvaavat maata ja takaavat uuden johdon triumfin. Vanhempien on taattava perheen jäsenten sopu ja rauhallisuus kansallisen yhtenäisyyden palauttamiseksi. Lasten ja nuorten huoltajat velvoitetaan kontrolloimaan samassa kotitaloudessa asuvia ja muita perheen jäseniä. Kukaan ei poistu kotoa, ennen kuin maahan on palautettu yleinen järjestys. Paras tapa toimia yhteistyössä uusien viranomaisten kanssa on totella heidän kaikkia käskyjään.